Lue psykologin vinkit ilmastonmuutoksen torjumiseen: ”Suurin este on korviemme välissä”

14.2.2019

Per_Espen_Stoknes_TEDGlobal_NYC
Kuva: Per Espen Stoknes – TEDGlobal, NYC

Ilmastonmuutoksesta kerrotaan jo tarpeeksi ja sen vaarat tiedostetaan hyvin. Miksi katastrofin torjuminen etenee niin hitaasti? Suurin syy on psykologinen, sanoo HSY:n ilmastoseminaarissa helmikuussa puhunut psykologi Per Espen Stoknes. (Katso Stoknesin inspiroiva TED-puhe täältä » )

Katastrofeihin keskittyvä viestintä saa aikaan torjuntaa. Stoknes luetteleekin useita esteitä ilmastoviestin vastaanottamisessa.

Ilmiö tuntuu etäiseltä ja abstraktilta

Kaikki tapahtuu jäätiköillä tai kaukana ajallisesti. Ongelma on abstrakti ja seuraukset tuntuvat vielä epäkonkreettisilta.

Lisäksi ilmiön kokoluokka on valtava. Siksi ihmiset kokevat, ettei asiaan pysty vaikuttamaan.

Dissonanssi: kun muut eivät toimi, en minäkään

Kognitiivisella dissonanssilla tarkoitetaan kahden ristiriitaisen kognition kokemista. Ilmastonmuutos voidaan kieltää, vaikka tietoa on saatu. Elämme kaksoiselämää, koska asia tuntuu epämiellyttävältä.

Kaksoiselämään myötävaikuttaa oman elämäntapamme vertailu muihin. Kun naapuri mennä porskuttaa isolla autolla ja lentää lomille, omilla ponnisteluilla ei tunnu olevan merkitystä.

Tarjotut ratkaisut eivät tue omaa identiteettiä

Ilmastonmuutos on myös identiteettikysymys. Esimerkiksi yksilön oikeuksien korostaminen ja konservatiiviset asenteet verojen nostamista kohtaan voivat tuntua tärkeämmiltä kuin ilmastonmuutoksen torjunta.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta viesti saataisiin perille?

Ilmastokeskustelu on tuotava lähelle ihmisiä

Tarvitaan lisää puhetta siitä, miten ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia.
Positiivisten esimerkkien voima on suuri. Jos naapurit hankkivat sähköauton tai aurinkopaneelit, se herättää keskustelua ja kiinnostusta. Esimerkiksi Oslossa sähköautot leviävät nimenomaan naapurien esimerkin voimalla.

Katastrofiviestinnästä on siirryttävä voimaannuttaviin ratkaisuihin

Jokaista pelkoa herättävää viestiä kohden pitäisi tarjota kolme positiivista uutista. Haluamme syödä herkullisia vegeburgereita, työllistyä vihreisiin yrityksiin, nauttia turvallisesta yhteiskunnasta ja uusista ammatillisista kehitysmahdollisuuksista.

Yksinkertaiset, kaikkia koskettavat toimenpiteet voimaannuttavat toimimaan. Lisäksi on saatava positiivista palautetta ja tietoa siitä, kuinka paljon teemme jo nyt ilmaston hyväksi.

Ilmastoaktivismille on luotava positiivinen identiteetti

Aivomme rakastavat tarinoita. Siksi tarinat arjen ilmastosankareista muuttavat tapaamme ajatella.

Stoknes muistutti lopuksi, että ilmastonmuutosta ei torjuta yksittäisillä teoilla, mutta ajattelutavan muutos luo paineen muuttaa yhteiskuntia myös rakenteellisesti.

Toivoa on

Kaiken kaikkiaan seminaari oli toiveita herättävä. Ilmastonmuutoksen valtavat mittasuhteet ovat lannistavia ja aikataulu kiireinen. Kuitenkin työ on alkanut ja keinoja ilmiön torjumiseksi ja seurausten lievittämiseksi on jo olemassa. Tärkeintä on yhteiskunnallinen päätöksenteko, jotta saamme tarvittavat muutokset koskemaan kaikkia elämän aloja. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta keskeiset kaupunkiympäristöt ovat muutoksen ytimessä.

Kirjoittaja: kouluttaja Pauli Vennervirta

Mainokset

Kirkko tahtoo hillitä ilmastonmuutosta – siis mikä meitä estää?

11.2.2019

Kirkon on otettava näkyvä rooli ilmastonmuutoksen hillitsijänä. Näkemys tuli vahvasti esiin tammikuisessa Erätauko-keskustelussa, jota Sykli oli järjestämässä yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa.

Kirkon päättäväinen pyrkimys hiilineutraaliuteen on ollut esillä myös mediassa. Keskustelun teemana kuitenkin oli, mikä meitä estää hillitsemästä ilmastonmuutosta. Erityisesti energiatehokkuusasioita tunteva väki nimesi kolme keskeistä ongelmaa ja kolme kannustavaa oivallusta.

Luotettavan tiedon puute

Tällä hetkellä maailma on tietoa tulvillaan, mutta sen luotettavuuden selvittäminen on usein haasteellista. Kuinka voidaan varmistua siitä, että energiaratkaisujen taustalla eivät ole vain kaupallisen toimijan intressit, vaan aidosti ilmastoystävälliset valinnat? Kirkko kaipaisi lisää asiantuntemusta uudenlaisten energiaratkaisuiden käyttöönottoon.

Oivallus: yhteistyötä tiivistämällä voitaisiin oppia niistä seurakunnista, jotka ovat toimineet edelläkävijöinä.

Pitkän aikavälin ajattelun puute

Investointeja täytyy miettiä riittävän pitkällä aikavälillä, eikä tuijottaa vain takaisinmaksuaikoja. Ilmastoystävällisen ratkaisun hinta voidaan parhaassa tapauksessa lisätä kiinteistön arvon päälle saman tien sen asennuksen jälkeen. Toisaalta pitkän aikavälin ajattelua tarvitaan myös, jotta voidaan ennustaa, kuinka kirkon toiminta muuttuu. Jo viime vuosina on huomattu, että toiminta keskittyy entistä enemmän sinne, missä ihmiset ovat, ei niinkään erillisiin kirkkorakennuksiin. Kirkkojen käyttöaste on melko pieni ja kustannukset niihin verrattuna suhteellisen suuret. Tämän vuoksi seurakunnat vähentävät kiinteistöjään.

Oivallus: rakennusten energiatehokkuuteen kannattaa satsata, vaikka tulevaisuuden omistajuus onkin epävarmaa. Rakennukset kuitenkin pysyvät.

Ilmastoratkaisut ovat kalliita

Oivallus: Edelläkävijät tekevät tämän päivän kalliista ratkaisuista huomisen valtavirtaa.

Esimerkkinä edelläkävijyydestä käytettiin kännykän yleistymistä; aluksi aika harvalla oli varaa kalliiseen matkapuhelimeen, joten vain varakkaimmat pystyivät hankkimaan sellaisen. Ajan kuluessa ja kännyköiden kehittyessä ne halpenivat, ja tällä hetkellä kännykkä on itsestäänselvyys myös köyhissä valtioissa. Samalla tavalla varakkaampien täytyy nyt tehdä kalliitakin ilmastoratkaisuja, jotta niistä tulee valtavirtaa ja kaikille mahdollisia tulevaisuudessa.

Kirjoittaja: Maria Runonen, kouluttaja, SYKLI

 

Meidän paikka – onnistunutta koulutusyhteistyötä ja upeita tilanmuutoksia kouluissa

Meidän paikka – onnistunutta koulutusyhteistyötä ja upeita tilanmuutoksia kouluissa

Opetushallituksen rahoittamassa Meidän paikka –opettajien täydennyskoulutuksessa on kuluneen syksyn aikana uudistettu koulujen ankeita tiloja yhteistyössä oppilaiden ja opettajien voimin. Koulutuksen ideana on ollut elävöittää koulun ankeinta tilaa ja samalla oppia kestävää muotoilua ja luovaa teknologiaa – kädentaitoja, taiteita ja tieteitä. Näistä aiheista on järjestetty erilaisia työpajoja syksyn aikana ja samaan aikaan opettajat ovat koulussa toteuttaneet isompia ja pienempiä oppimiskokonaisuuksia koulutuksen teemoista. Koulutuksen ovat järjestäneet yhteistyössä Syklin kanssa luovan teknologiaoppisen MehackitTrash Design -toimisto Dodo, sekä Arkkitehtuurin tiedotuskeskus. 

IMG_0940

Monialainen yhteistyö koettiin erittäin onnistuneeksi niin kouluttajien kuin koulutukseen osallistuneiden opettajienkin kesken. Ennalta hieman irralliseltakin tuntuneet aiheet nivoutuivat syksyn aikana luontevaksi kokonaisuudeksi, jonka myötä oppilaat opettajiensa avustuksella tekivät erilaisia tilanmuutosprojekteja koulutukseen osallistuneissa kouluissa. “Olemme tosi ylpeitä tästä koulutuksesta, jossa välillä tunnelma oli parhaimmillaan kuin festareilla. Sellaisen opetuksen toivomme siirtyvän myös oppilaille.” totesi Isa Kukkapuro-Enbom fiiliksestä työpajoissa.

Jaana Räsänen Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksesta (Archinfo) teki kouluvierailuja yhteistyössä Syklin Niina Rossin ja Maria Runosen kanssa ja auttoi opettajia ideoimaan tilanmuutosprojekteja sekä arkkitehtuurin että pedagogisesta näkökulmasta. Sanna Reponen Mehackitista koulutti opettajia tekemään mm. valotaidetta ohjelmoinnin avulla ja Dodon Isa Kukkapuro-Enbom ja Henrik Enbom opastivat kuinka “roskasta” voi luoda taidetta ja onnistuneita sisustuskokonaisuuksia.  

DSC09563

Jokainen työpaja toteutettiin teemaan sopivassa paikassa. Tilat oli valittu tarkoituksella siten, että lähes jokainen kohde oli kokenut äärimmäisen käyttötarkoituksen muutoksen. Ensimmäinen demopaja tosin pidettiin Syklin tiloissa Malmilla, joka puolestaan sai toimia työpajana toimiston sijaan. Toinen demopaja pidettiin Mestaritalossa Helsingin Punavuoressa. Fazerin vanha tehdas oli muuttunut tasokkaaksi työympäristöksi luovalle luokalle, jossa tehtiin valaisinaihioita ja Arduino-ohjelmointia innostavassa tunnelmassa.

Varsinainen koulutuskokonaisuuden aloitus ja isompi työpaja luentoineen vedettiin kaksipäiväisenä työpajasessiona Maria 01 Start-up keskittymässä. Entinen sairaala on nykyään yritys- ja ajatushautomo, jonka arkkitehtoninen miljöö on historiallisen kiinnostava. Seuraava fyysinen workshop toteutettiin ”tosielämän start-upissa” eli pienessä Studio Ratakadussa. Kuuden nuoren luovan yrittäjän yhteinen työhuone oli kuin täyteen sullottu luokka. Siellä toteutettiin sekä valaisinpaja että tuolin muodonmuutos. Tämän jälkeen opettajat kokoontuivat kuulemaan case-esimerkkejä oppilaiden kanssa toteutetuista tilaprojekteista maailman toiseksi vanhimmalle Arkkitehtuurimuseolle Helsinkiin.

DSC03397

Loppukaronkan näyttämönä toimi Helsingin vanhoilla veturitalleilla toimiva valokuvastudio Photopartners. Jälleen mieleenpainuva miljöö, jossa alkuperäinen veturien korjaaminen on vaihtunut muotivalokuvaukseen ja catering-toimintaan. Tilaisuudessa saimme kuulla koulujen terveiset ja tuotokset, sekä palautetta kokonaisuudesta. Opettajat kokivat koulutuksen hyödyllisenä erityisesti oppiainerajojen välisen yhteistyön näkökulmasta. Kiitosta saivat myös raikkaat näkemykset ja ideat, sekä toiminnallisuus. Oppilaiden näkökulmasta koulutuskokonaisuuden nähtiin auttavan havainnoimaan ympäristöä uudella tavalla ja näkemään vaikutusmahdollisuuksia omassa ympäristössä. Myös kestävän kehityksen käsite avautui uudella tavalla ja ryhmätyötaidot kehittyivät.  

Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta hieno tulos on sekin, että valtaosassa kouluista kerrottiin menetelmien jääneen pysyvästi käyttöön ja uusia suunnitelmia tuleville vuosille luotiin jo. Tästä olivat samoilla linjoilla myös Dodon Isa ja Henrik, jotka kiteyttivät kokemuksensa näin: ”Uskomme, että kokonaiselämykset tarjosivat opettajille ideoita omien tilojensa tuunaamiseen ja oppilaiden kanssa suunnitteluun. Lopputulokset ainakin viittaavat siihen. ”

Kirjoittajat: Maria Runonen, Isa Kukkapuro-Enbom ja Niina Rossi

Kuvat: Isa Kukkapuro-Enbom ja Henrik Enbom

Katsaus laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamiseen käytännössä

Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisella edistetään yhtenäisiä toimintatapoja, jotta halutut tavoitteet voitaisiin saavuttaa, lisätään asiakastyytyväisyyttä ja työhyvinvointia sekä toteutetaan jatkuvaa parantamista. Millaiset asiantuntijat näiden asioiden takana työskentelevät ja miten he sitä käytännössä tekevät?

Ihmisten ja asioiden johtamista

Johtaminen ei ole vain asioiden tai ihmisten johtamista – vaan molempia, toteaa Suomen ympäristöopisto Syklin Kestävä kehitys ja johtaminen –yksikön koulutuspäällikkö Tove Holm.  Henkilöstöjohtamisen tulee olla osa muuta johtamista, joten se on oleellinen osa myös laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamista. Viimeistään kansainvälisillä markkinoilla toimiessa, yrityksillä on tarve osoittaa, että järjestelmät on systematisoitu ja hankitaan standardoitu ympäristö- ja laatujärjestelmä. Niiden määrä ei Suomessa ole juuri muuttunut viimeisten vuosien aikana. Nyt myös turvallisuusasioihin on alettu kiinnittää enemmän huomiota ja esimerkiksi tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät ovat yleistyneet. Myös energianhallintajärjestelmiä (ISO 50001) on yhä useammalla toimijalla.

Muutosaallossa on pysyttävä mukana

Laatu-, ympäristö-ja turvallisuusjohtamisen käytäntöjä käsiteltiin Syklin Speakers’ corner –tilaisuudessa 17.5.2017 Vaasassa. Tilaisuus oli osa Pohjanmaan ELY-keskuksen tilaamaa KEKO (Kehittämiskoulutus) -ohjelmaa. Samaan aikaan Laatukeskus järjesti Turussa Laatupäivät 49. kerran. Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius oli kertonut laatupäivillä vallallaan olevasta älykkään teknologian muutosaallosta, jossa palataan ihmiskeskeiseen lähestymistapaan. Yritykset, joissa ihminen pääsee toteuttamaan omaa osaamistaan ryhmässä, menestyvät. Myös kuluttajien valta kasvaa ja arvomaailmat ohjaavat heidän ostamistaan. Näiden tarpeiden ymmärtäminen on avain kilpailussa menestymiseen. Uusi teknologia, kuten erilaiset digitaaliset palvelut, toimivat siinä usein työkaluna.

Laatu määräytyy tulevaisuudessa sen mukaan, miten tässä muutoksessa pysyy mukana. Myös ympäristö muuttuu ja siirrytään vähäenergiseen ja niukkamaterialiseen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään. Suomen teollisuudella on vahvuuksia näillä osa-alueilla, joten tämä toimintaympäristö tuo meille kaikille uusia mahdollisuuksia menestyä. Syklin tilaisuudessa saatiin kuulla laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen käytännöistä kuudessa pohjanmaalaisessa organisaatiossa.

Kohti tehokkaampaa materiaalihyödyntämistä

Pohjanmaalla kymmenen kunnan alueella toimivassa Ab Ekorosk Oy jätehuoltoyhtiössä kaikesta tuotetusta kotitalousjätteestä saadaan 93,8 % hyötykäyttöön. Vajaa kolme prosenttia jätteestä menee siis enää kaatopaikalle. Tällä hetkellä myös polttaminen luokitellaan jätteen hyötykäytöksi. Lähitulevaisuudessa tullaan panostamaan yhä enemmän materiaalihyödyntämiseen, joka pitää sisällään erillisjakeet, kuten metalli-, paperi- ja pahvijätteet. Niistä materiaali kyetään kierrättämään uudelleen hyötykäyttöön. Ekoroskilla tämä kierrätysaste on tällä hetkellä 38,40 %. EU-maissa kaikesta yhdyskuntajätteestä 60 % tulisi kierrättää uuden tuotteen raaka-aineeksi vuoteen 2025 mennessä.

Ekoroskin toimintaa säätelee pitkälti jätehuoltolaki. Lisäksi yhtiö noudattaa ISO 14001 mukaista ympäristöjärjestelmää muun muassa vähentämällä haitallisia ympäristövaikutuksia, joita jätteet ja jätteidenkäsittely voivat aiheuttaa. Ympäristöinsinööri Asta Silvanne vastaa uudistettuun standardiin liittyvistä muutostöistä yhtiössä.

Agrologi ja kestävän kehityksen asiantuntija Reetta Olkinuora on toiminut keväällä 2017 Ekoroskin neuvojana asunto-osakeyhtiöille. Joulukuussa 2016 jätelautakunta teki päätöksen, että kaikissa kiinteistöissä, joissa on vähintään 10 asuntoa tullaan erilliskeräämään pakkausmuovia ja kartonkia. Tämän toteuttaminen on aloitettu tänä keväänä Ekoroskin toiminta-alueella ja kuluttajien tueksi Olkinuora on järjestänyt muun muassa useita infotilaisuuksia.

www.ekorosk.fi

Yhteistyöllä elinvoimaa suurteollisuusalueelle

Kokkolan 700 hehtaarin suurteollisuusalueella on 15 teollista toimijaa ja yli 70 palvelualan yritystä, joissa käy päivittäin töissä noin 2200 henkilöä. Monipalveluyhtiö KIP Service Oy tarjoaa alueen toimijoille turvallisuus-, alue- ja tukipalveluita sekä erilaisia hyödykkeitä. Alueen toimijoilla on pitkä yhteinen historia ja vahvat synergiat. Kun tehtaalla valmistetaan jotakin, suuri osa siitä päätyy alueen jonkin toisen tehtaan raaka-aineeksi. Tällä on huomattavia etuja yrityksille sekä ympäristölle, kun kuljetuksissa voidaan säästää, mutta toimijat ovat varsin riippuvaisia toisistaan.

KIP Servicen toiminta-alueella ympäristö- ja turvallisuusasiat korostuvat, sillä Kokkolan suurteollisuusalueen tehtaat ovat tiiviisti lähellä toisiaan ja alue sijoittuu meren rannalle, osin pohjavesialueelle sekä lähelle asutusta. Alueen yritykset ovat jo vuosikymmeniä tehneet yhteistyötä Kokkolan ilmanlaadun tarkkailuohjelmassa, merialueen yhteistarkkailussa ja kalaistutuksissa sekä ympäristövaikutusten arvioinneissa. Ympäristöasioiden lisäksi alueella tehdään yhteistyötä turvallisuus-, HR- ja energiatehokkuuskysymyksissä. Yhteistyön sateenvarjona toimii vuonna 2006 perustettu Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys.

Ympäristöpäällikkö Virve Heikkisen työssä lainsäädännön seuraaminen on merkittävä osa työnkuvaa. Hän vastaa KIP Servicen sekä suurteollisuusalueen vesilaitoksen ympäristöpalveluista, laatujohtamisesta sekä koko alueen yhteisistä ympäristöasioista, kuten melu- ja hajapäästömittauksista. Hän tarjoaa ympäristöasiantuntijapalveluja myös alueen ulkopuolelle.

Kokkolan Teollisuusveden vesilaitoksen toimintaa hoitaa KIP Servicen henkilökunta. Yritys toimittaa asiakkailleen meriveden, pintaveden, talousveden sekä ionivaihdetun veden. Laatujohtamisen ja biotekniikan asiantuntija Sanna Jokela on kehittänyt laitoksen omavalvontaa ja varautumissuunnitelmaa. Ensisijaisesti vesilaitosten toimintaa säätelevät useat toimintalait, jotka edellyttävät huolellista riskienhallintaa ja varautumista erilaisiin häiriöihin.

www.kipservice.fi

Maakuntakaava ohjaa kestävään kehitykseen

Pohjanmaan liitto on aluekehittäjä yli 180 000 asukkaan Pohjanmaalla. Liitossa työskentelevien noin 30 asiantuntijan pääasialliset tehtävät ovat alueiden kehittäminen, maakuntakaavoitus, edunvalvonta sekä suomenkielisen kulttuurin edistäminen. Lisäksi liitto myöntää hankerahoituksia maakunnan aluekehittämiseen.

Maakuntaliiton toiminnassa maakuntakaava on eräänlaista koko alueen laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamista. Kaavalla on tärkeä tehtävä maakunnan kehittämisessä ja suunnittelussa, kertoo aluesuunnitteluyksikössä toimiva kaavoitusinsinööri Gustav Nygård. Kaavan kehittämisperiaatteet ja strategiat muuttuvat aluevarauksiksi, jotka ohjaavat alueiden käyttöä. Tavoitteena on maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen kestävällä tavalla. Sen mukaan vuonna 2040 Pohjanmaa on kilpailukykyinen alue, jossa väestö voi hyvin ja jossa on hyvä elinympäristö ja muun muassa uusiutuvan energian osuus energian-tuotannosta kattaa maakunnan oman energiantarpeen.

Nygård vastaa paikkatietoselvityksistä ja on mukana maakuntakaavan tekemisessä. Vuonna 2017 tehtäviä selvityksiä ovat muun muassa keskusta- ja kyläverkko, työpaikka- ja teollisuusalueet, virkistysalueet, ekologiset käytävät, aurinkoenergia sekä jätehuolto. Selvityksissä ja ympäristösuunnittelussa mukana toimiva ympäristöinsinööri Tuomas Kiviluoma on laatinut teemakarttoja muun muassa virkistysreiteistä sekä lihan- ja maidontuotantoalueista. Lisäksi Suomen riistakeskuksen kanssa yhteistyössä hän laati karttoja eläinten yhteystarpeista, joista muun muassa havaittiin vahva yhteys eläinonnettomuuksien sijainteihin.

www.obotnia.fi

Kattavasti standardoitua toimintaa

Ruukki Construction Oy on SSAB:n tytäryhtiö, joka myy ja valmistaa energiatehokkaita rakentamisen ratkaisuja. Yhtiö työllistää noin 2.500 työntekijää 15 eri tuotantoyksikössä ympäri Eurooppaa.  Yhtiö on sitoutunut SSAB:n eettisen liiketoiminnan, kestävän kehityksen ja paikallisen yhteisön tukemisen periaatteisiin. Lähes kaikki toiminta on sertifioitu. Yhtiön laatu- ja ympäristöjohtaminen perustuu ISO 9001 -laadunhallintastandardiin sekä ISO 14001 –ympäristöstandardiin ja kantavat rakenteet on sertifioitu EN 1090 mukaan.

Myös kuluttajien ja yritysasiakkaiden työmaaturvallisuus on ruukkilaisille tärkeä asia. Yhtiö on sitoutunut edistämään työturvallisuutta aktiivisesti kaikissa tuotteen valmistuksen, toimituksen ja käytön vaiheissa. Ruukki Construction pyrkii edistämään kiinteistö- ja rakennusalan kestävää kehitystä omalla tuote- ja palveluvalikoimallaan.

Konetekniikan insinööri Aki Alanen on tehnyt keväällä 2017 yhtiölle kestävän kehityksen kartoituksen, jossa hän on selvittänyt toiminnan yksityiskohtaisen nykytilanteen ja tehnyt niihin kehittämisehdotuksia. Moni kohta on ollut jo hyvällä mallilla. Ylivieskan tehtaalla toimiva Alanen on ollut erittäin tyytyväinen esimerkiksi toimintatapoihin työhyvinvoinnin suhteen – työnantaja on joustava ja kannustaa työntekijöitään kehittymään urallaan. Kehitettäviäkin kohteita vielä löytyi, kuten tuotteissa käytettävien materiaalien yhtenäistämistä ylijäämämateriaalin minimoimiseksi.

www.ruukki.com

www.ssab.com

Pienillä ja suurilla teoilla on merkitystä

Wärtsilä on kansainvälisesti johtava teknologian ja kokonaiselinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Henkilöstömäärä on noin 18.000 ja yrityksellä on yli 200 toimipistettä yli 70 maassa eri puolilla maailmaa. Wärtsilän päätavoite on toimittaa teknologioita ja palveluita, joiden hyötysuhde on korkea ja ympäristökuormitus vähäinen sekä auttaa asiakkaita varautumaan uusiin lainsäädännöllisiin vaatimuksiin. Suurin osa Wärtsilän yhtiöistä on sertifioitu: laatustandardilla (ISO 9001) 92 %, ympäristöstandardilla (ISO 14001) 66 % ja työterveys- ja turvallisuusstandardilla (ISO 18001) 67 %.

Wärtsilä on sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitteen ihmisoikeuksia, työvoimaa, ympäristöä ja korruption torjuntaa koskevia perusperiaatteita. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä Wärtsilä valittiin uudelleen Ethibel Sustainability Index (ESI) Excellence Europe:n jäseneksi. Henkilöstön terveys ja turvallisuus ovat Wärtsilässä etusijalla. Wärtsilä lanseerasi 2017 Zero Mindset -koulutusohjelman, jossa pyritään vahvistamaan yhtiön sisäistä turvallisuusjohtamista. Riskienhallintaprosessi on suunniteltu kiinteäksi osaksi Wärtsilän johtamista.

Työpaikoilla työturvallisuuden pienet mutta tärkeät yksityiskohdat herkästi unohtuvat ja vanhenevat vuosien saatossa. HSE-puolella ympäristöinsinööri Jussi Vierimaa on päivittänyt Wärtsilän Vaasan toimipisteen pelastussuunnitelmaa. Tämä on pitänyt sisällään muun muassa pelastusteiden ja niiden ohjeiden tarkistamista, turvallisuusohje –kylttien päivittämistä, hälyttimien toimivuuden ja äänen kantavuuden testaamista sekä näihin liittyvien asiakirjojen ajantasaistamista.

www.wartsila.com/fi

Laadun tekeminen on moniulotteista

Vaasalainen VEO Oy tarjoaa automaatio- ja sähköistysratkaisuja energian tuotantoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön kotimaassa ja kansainvälisesti. Yritys toimittaa kokonaisprojekteja tai niiden osia sisältäen suunnittelun, hankinnat, projektinjohtamisen asennukset, käyttöönoton ja koulutuksen. VEO on luokiteltu Suomen turvallisimpien työpaikkojen joukkoon. Yritys sai Nolla tapaturmaa -foorumin parhaan, Maailman kärjessä luokituksen. Työturvallisuuskulttuuria kehitetäänkin VEOlla koko ajan ja sen merkitys tulee yhä kasvamaan lähitulevaisuudessa. Viime vuonna käyttöön otettiin työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS. Ruotsissa ja Norjassa projektitalo ei voisi olla edes mukana tarjouskilpailuissa ilman tätä järjestelmää.

Laadun tekemisessä on paljon muutakin kuin laatujärjestelmän ympärillä pyörivät asiat, toteaa VEOn tuotannonkehityspäällikkö Jiri Ahlvik. Hänen työnkuvassaan laatutyö toteutuu tuotantoa edistämällä ja projekteja tukemalla. Ahlvikin lisäksi laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisesta yrityksessä vastaavat laatupäällikkö ja työturvallisuuspäällikkö. Laatupäällikön perustehtäviin kuuluu ISO 9001 ja ISO 14001 järjestelmien päivittäminen vuoden 2015 vaatimuksiin.

”Jos ajatellaan koko laatumaailmaa. Aluksi piti olla laatujärjestelmiä, seuraavana ympäristöpuoli ja nyt agendalle ovat nousseet erityisesti turvallisuusasiat.”

  • Jiri Ahlvik, VEO Oy

Esimerkkinä keväällä 2017 toteutetuista laatujohtamisen kehittämishankkeista VEOssa on IT-asiantuntija Jarno Mäkisen toteuttama asiakasreklamaatiojärjestelmän päivitys. Järjestelmä on pyritty tekemään aukottomaksi siten, että käyttäjä ei tarvitse edes erillistä käyttöohjetta siihen, jolloin asiakkaita kyetään palvelemaan mahdollisimman nopeasti. Systeemissä on automatisoituja muistutuksia ja muita toimintoja, jotka tekevät reklamaatioista organisaation sisällä näkyviä, jolloin niihin puuttuminen helpottuu ja asiakastyytyväisyys parantuu.

Kansainvälisen kaupan tradenomi Salla Järvensivu on kehittänyt VEO:n laatujärjestelmää laatimalla yritykselle kuljetusohjeistuksen, joka toimii uutena työkaluna kuljetustilausten tekemiseen. Tämä pitää sisällään varsinaisten asiakirjojen laatimisen, koulutuksia henkilöstölle, teknisen sovelluksen parantamisen sekä menetelmän seurantaohjeistuksen.

www.veo.fi

Haluatko kehittää oman organisaatiosi laatutyötä?

Suomen ympäristöopisto Syklissä voi kouluttautua laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen asiantuntijaksi ja suorittaa ympäristöalan erikoisammattitutkinnon. Koulutus soveltuu eri alojen asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimiville henkilöille. Sen avulla on mahdollista hankkia ammatillista lisäpätevyyttä sekä syventää, laajentaa ja päivittää osaamista. Koulutus kestää n. 1,5 vuotta ja se on mahdollista suorittaa oman työn ohessa. Sykli tarjoaa myös organisaatiokohtaisia laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen koulutuksia tilaajan tarpeisiin räätälöityinä.

www.sykli.fi

Kaisa Annala

Kaisa Annala on Syklin rekrytoivien koulutusten koordinaattori ja kouluttaja. Hän on sisämaahan ajautunut meribiologi ja toiminut aikaisemmin markkinatutkimuskonsulttina. Syklissä hän kehittää yhteistyötä yritysten kanssa yritys- ja urapalvelut –yksikössä.

Ympäristökasvatusta muuttuvassa yhteiskunnassa

Maailma muuttuu yhä kiihtyvällä tahdilla ja samalla muuttuu käsityksemme monista aiemmin itsestään selvistä asioista. Tuon muutoksen myötä myös ympäristökasvatuksessa on osattava nähdä asioita uudella tavalla. Monet kehityskulut vaikuttavat merkittävästi siihen millaisia asioita ympäristökasvatuksella ja ympäristökasvattajilla on ratkaistavanaan. On olemassa joitakin melko selkeitä kehityskulkuja, jotka ovat tutkimusten valossa toteutumassa seuraavien vuosikymmenten aikana; väestö kasvaa edelleen, ilmastonmuutos kiihtyy, talousjärjestelmät ja työntekotavat muuttuvat, ihmiset muuttavat yhä enemmän kaupunkeihin ja teknologian kehitys tulee vaikuttamaan sekä työhön että vapaa-aikaan.

Näiden maailmanlaajuisten megatrendien ohella Suomessa on tunnistettu Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toimesta omat tämän vuoden merkittävimmät megatrendit:

TRENDI 1: Työn ja toimeentulon arvoitus
Teknologian nopea kehitys kuten digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly ja automatisaatio muokkaavat lähes kaikkia tuntemiamme toimialoja. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole selvyyttä siitä, mitä työn murros lopulta tarkoittaa.

TRENDI 2: Edustuksellisen demokratian puhti on hukassa
Länsimaissa on puhuttu demokratian rapautumisesta tai jopa kriisistä jo vuosia. Toimiakseen demokratia kaipaa vahvistamista, uusia toimintatapoja ja parempaa osallisuuden toteutumista.

TRENDI 3: Talous tienhaarassa
Vaikka maailmantaloudessa on monia piristymisen merkkejä, on kasvu silti haavoittuvaa. On korkea aika pohtia, haemmeko kasvua hinnalla millä hyvänsä?

Näistä trendeistä ympäristökasvatuksen merkitys voidaan nähdä jokaisessa. Kestävän kehityksen taloudellisen ulottuvuuden ymmärtäminen ja siihen pyrkiminen voidaan liittää vahvasti sekä ensimmäiseen että kolmanteen trendiin. Kestävään talouteen kuuluu, että ihmisillä on toimeentulo ja työtä – ainakin jossakin muodossa. Kestävän talouden perustana tulisi olla maapallon kantokyky ja sen rajallisuus, mutta yhä edelleen kasvua tavoitellaan hyvin usein noista rajoista piittaamatta. Ympäristökasvatuksen avulla voidaan pyrkiä herättämään ajatuksia siitä millaista talouskasvua voidaan luoda rajalliset luonnonvaramme huomioiden tai toisaalta pohtia koko nykyisen talousjärjestelmämme mielekkyyttä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Sitran luettelemista trendeistä helpoiten ympäristökasvatuksen voi liittää kohtaan kaksi: Edustuksellisen demokratian puhti on hukassaToimiakseen demokratia kaipaa vahvistamista, uusia toimintatapoja ja parempaa osallisuuden toteutumista.  Myös ympäristökasvatuksen näkökulmasta osallisuuden vahvistaminen on yksi merkittävimmistä tavoitteista.

Osallisuus: yksilön kokemus omien kykyjen riittävyydestä, oman roolin merkityksellisyydestä ja vastuun saamisesta omassa yhteisössä
(lähde: www.yhteinenkasitys.fi)

Ihminen, joka kokee olevansa osallinen, on myös halukkaampi ja pystyvämpi vaikuttamaan oman elinympäristönsä asioihin koski se sitten poliittista päätöksentekoa tai omasta lähiympäristöstä huolehtimista.  Viime aikoina olen itse päässyt pohtimaan tätä nimenomaan demokratian toteutumisen näkökulmasta. Lapset, nuoret ja aikuisetkin kaipaavat uusia vaikutusmahdollisuuksia pelkän äänestämisen rinnalle. Monenlaista uutta on jo ilmaantunutkin, kuten erilaiset nettipalvelut (kansalaisaloite.fi, nuortenideat.fi, jne), mutta nekin nojaavat vanhoihin rakenteisiin ja kenties jo hieman kangistuneisiin poliittisiin normeihin.

Viime viikolla sain mahdollisuuden kehitellä yhdessä erään monialaisen tiimin kanssa uutta demokraattista vaikutuskanavaa erityisesti lapsille ja nuorille osallistuessani Tulevaisuuden Valtiopäiville ja sitä seuranneeseen Sitran ja Open Knowledge Finlandin järjestämään Demokratiahackiin. Havaitsemiamme tärkeitä pointteja olivat erityisesti poliittisen päätöksenteon tuominen lähemmäs nuorten arkea, matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet virtuaalisesti ja tunne todellisesta vaikuttamisesta. Pienemmät asiat on usein helpompi viedä käytäntöön, jolloin kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista kasvaa ja into osallistua kasvaa.

Osallisuutta ja konkreettisia vaikuttamismahdollisuuksia voidaan tukea monin tavoin, eikä toimien tarvitse aina olla kovinkaan suuria. Usein jo vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä lisäämällä voidaan saada aikaan isoja tuloksia. Myös Syklissä on kehitetty menetelmää tätä silmällä pitäen. Pelissä yhteinen kaupunki! –menetelmän avulla (lue lisää: www.kaupunkipeli.fi) pyritään vaikuttamaan erityisesti omaan lähiympäristöön kaupunkisuunnittelun keinoin ja helpottamaan vuorovaikutusta kaupunkisuunnittelun ja asukkaiden välillä.

Mm. Nuorisobarometrin mukaan nuoret pitävät poliittista ja yhteiskunnallista osallistumista tärkeänä, mutta eivät asioina, joihin itse haluaisivat tai osaisivat vaikuttaa. Niin pitkään, kun iso osa kansalaisistamme ei koe osallisuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, on muutosten aikaansaaminen vaikeaa. Oli kyse sitten viihtyisämmästä lähiympäristöstä, kestävämmästä kaupunkisuunnittelusta, poliittisesta päätöksenteosta tai ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Tätä muutosta tulisi tukea niin ympäristökasvatuksen, demokratiakasvatuksen kuin teknologisen kehityksenkin avulla.

Maria Runonen

Maria Runonen on Syklin kestävän kehityksen kouluttaja ja ympäristökasvattaja, joka on viime aikoina innostunut pohtimaan erityisesti ympäristökasvatuksen asemaa ja osallistumisen mahdollisuuksia yhä nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassamme.

Ammattimaisen asenteen merkitys korostuu ympäristöpalveluissa

Fortum-alue-lres-768x525

Kiertotalouden perusidea on, että luonnonvaroja ei tuhlata jätteeksi kaatopaikoilla tai poltossa, vaan ne pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään. Se on tehokkainta silloin, kun asiaan kiinnitetään huomio jo tuotantoketjun alkupäässä: tuotesuunnittelussa, materiaalivalinnoissa, huolto- ja korjauspalveluiden sekä palautusjärjestelmien kehittämisessä. Parhaimmillaan yrityksen koko ansaintalogiikka perustuu kiertotalousajatteluun ja tähtää luonnonvarojen ja hyödykkeiden hyödyn maksimointiin samalla, kun niiden kestävä käyttö tuo yritykselle jatkuvaa tulovirtaa.

Kierrätys on osa kiertotaloutta

Myös jätehuollossa voidaan soveltaa kiertotaloutta, ja jätteiden kierrätystä voi pitää kiertotalousajattelun ensimmäisenä vaiheena. Viime vuonna avattu Fortumin Kiertotalouskylä Riihimäellä edustaa kierrätyksen viimeisintä teknologiaa. Vierailimme yrityksessä 18.4. Teuvo Heinosen isännöimänä.

Kiertotalouskylä on uusin osa kokonaisuutta, joka perustettiin alun perin ongelmajätteiden käsittelyyn ja hävittämiseen 1980-luvun vaihteessa. Vaarallisten jätteiden käsittelystä toiminta on laajentunut muihin ympäristöpalveluihin, kuten jätepohjaiseen energiantuotantoon ja saastuneiden maa-alueiden puhdistamiseen. Keski-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen kuntien yhdyskuntajäte poltetaan täällä, ja laitoksen tuottama kaukolämpö lämmittää Riihimäen ja suuren osan Hyvinkäästä. Fortum osti yrityksen viime vuonna, ja se on nyt osa Fortumin kestävien ratkaisujen palvelukokonaisuutta kaupungeille ja yrityksille.

Kiertotalouskylä on pitkälle automatisoitu, uusimpaan teknologiaan perustuva kierrätyslaitos, joka hyödyntää kotitalouksien lajittelemattomatonta sekajätettä. Eri jätejakeet erotellaan ja muovi lajitellaan edelleen kolmeen eri muovilaatuun monivaiheisessa prosessissa. Uusiokäyttöön soveltuva muovi puhdistetaan ja jalostetaan uusioraaka-aineeksi. Yritys myy muovirouhetta yritysasiakkailleen ja valmistaa siitä omassa tuotannossaan kyllästettyä puuta korvaavia rakennuselementtejä.

Heinosen mukaan kysyntää muoville olisi enemmän kuin tällä hetkellä pystytään toimittamaan. Laitoksen toiminnan vakiintuessa tuotantomääriä voidaan hieman nostaa. Sekajätteen sisältämästä muovista parhaimmillaan puolet voidaan käyttää raaka-aineena. Loppu muovi poltetaan yrityksen energiantuotannossa. Muovin lisäksi jätteestä erotetaan ja hyödynnetään metallit ja biohajoava jäte, joka toimitetaan biojalostamolle.

ekojalostamo-768x432

Kuva: Fortum

Lajittelemattoman yhdyskuntajätteen laitoskäsittely ei kuitenkaan ole ensisijainen tapa hyödyntää jätettä. Syntypaikkalajittelu – siis kotitalouksissa ja työpaikoilla tapahtuva lajittelu ja jätteiden erilliskeräys – on tehokkaampaa ja taloudellisempaa. Erilliskerätystä muovista voidaan käyttää raaka-aineena jopa 90 prosenttia, joten saanto on lähes kaksinkertainen verrattuna sekajätteen muoviin, Heinonen kertoo.

Jätteiden lajittelu vaatii motivaatiota ja luottamusta siihen, että jätejakeet todella ohjataan uusiokäyttöön. Suomalaisten keskuudessa on sitkeitä käsityksiä siitä, että kaikki jäte kipataan lopulta samaan läjään. Tämä haittaa kierrätyksen ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittämistä.

Vastuullinen asenne osana ammattitaitoa korostuu

Motivaatio, asenne ja vastuuntunto nousivat tämän opintokäynnin keskeiseksi viestiksi ammatilliseen koulutukseen. Ammattilaisen pitää ymmärtää oman työnsä merkitys osana laajempaa kokonaisuutta, kuten työmaan prosesseja, yrityksen arvoketjua tai tuotteen elinkaarta. Miksi on tärkeää, että toimimme yhteisten pelisääntöjen mukaan? Mitä seuraa, jos prosessin jokin työvaihe hoidetaan huolimattomasti? Kiertotalouskylässä sekajätteen seassa olevat suuret esineet, kuten huonekalut, aiheuttavat lisätyötä. Jäteauton kuljettaja ei ole noudattanut ohjeitaan tuodessaan tällaisen esineen laitokselle.

SYKLI_ryhmä-18.4-pieni-1

Kuva: Teuvo Heinonen, Fortum

Ammattimaisen, vastuullisen asenteen merkitys on monessa tilanteessa vielä paljon suurempi. Kun työssä käsitellään ympäristölle ja terveydelle vaarallista ainetta, vahingot ovat paitsi vaarallisia, myös kalliita. Esimerkiksi trukinkuljettajan ammattitaito ei juuri poikkea muista yrityksistä, mutta työssä täytyy noudattaa erityistä huolellisuutta. Saastuneiden maa-alueiden kunnostustöissä omasta ja työtovereiden työturvallisuudesta huolehtiminen ja yhteinen turvallisuuskulttuuri voivat pelastaa henkiä.

Myös laadunvarmistus edellyttää työntekijöiden ammattitaitoa ja sitoutumista. Kiertotalouskylän tuote perustuu kierrätysraaka-aineisiin, jonka koostumus vaihtelee. Prosessinvalvojan osaamista on seurata prosessia tarkasti ja huolehtia säädöistä niin, että lopputuote on tasalaatuista ja vastaa asiakkaan vaatimuksia.

Yrityksen tavoitteena onkin nolla tapaturmaa, henkilöstön pysyvyyteen ja koulutukseen panostetaan, ja laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät on sertifioitu.

Heli-Maija Nevala

Heli-Maija Nevala on kestävän kehityksen koulutuksen asiantuntija, joka innostuu vuorovaikutuksesta, oppimisesta ja yhteistyöstä. Heli-Maijalla on ammatillisen opettajan ja näyttötutkintomestarin pätevyys ja hän työskentelee kouluttajana Suomen ympäristöopisto Syklissä. Hän opiskellut ympäristöalaa Kuopion yliopistossa ja Freiburgin yliopistossa Saksassa.

PELISSÄ YHTEINEN KAUPUNKI JA KESTÄVÄ TULEVAISUUS

Nevala_PYK-banneri-750x330

Heli-Maija Nevala

Kaupunkisuunnittelulla rakennetaan ja mahdollistetaan kestävää tulevaisuutta − tai jarrutetaan ja estetään sitä. Suunnitteluratkaisut määrittelevät usein vuosikymmeniksi eteenpäin puitteet päivittäiselle elämällemme, palveluille, liikenteelle ja yritystoiminnalle. Kaupunkitasolla tehtävät päätökset eivät kuitenkaan vaikuta pelkästään paikallisesti ja alueellisesti, vaan kaupungeilla on suuri merkitys esimerkiksi ilmastonmuutokselle.

Kaupunkisuunnittelussa kohtaavat kestävän kehityksen tutut haasteet: eri taustoista tulevien kaupunkilaisten, asiantuntijoiden ja päättäjien erilaiset ajattelumallit ja tarpeet, lyhyen ja pitkän aikavälin sekä yksityisten ja yhteisten intressien väliset ristiriidat, monimutkaisten syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen ja tarve ongelmanratkaisuun systeemitasolla. Mikä herkullinen lähtökohta kestävän kehityksen kasvatukselle!

Katse tulevaisuuteen – yhdessä

YK:n Agenda2030 asettaa yhdeksi kestävän kehityksen tavoitteeksi ”taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat”. Kaupunkisuunnittelun tulisi toteuttaa ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kaupunkia ja edistää yhteiskunnallista ja elämäntapojen muutosta.

Kaupunkisuunnittelu on monenlaisten näkemysten ja tavoitteiden yhteen sovittelua. Kestävä kaupunkisuunnittelu edellyttää asiantuntijoiden, kaupungin eri toimialojen, asukkaiden, elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja päättäjien yhteistä ymmärrystä ja tahtoa. Katse pitäisi nostaa kapeista ja päivänpolttavista intresseistä paljon kauemmas ja pohtia yhdessä, mitä haluamme siellä nähdä.

Täytyy siis luoda paikkoja ja aikoja eri toimijoiden kohtaamiselle ja oppimiselle. Yksi tällainen paikka on Syklin kehittämä Pelissä yhteinen kaupunki! -työpaja. Syksyllä 2016 lahtelaiset nuoret ja kunnallispoliitikot miettivät yhdessä, mikä on tulevaisuuden hyvä Lahti, ja asettivat yhteiset tavoitteet tulevalle yleiskaavalle. Sykli järjesti työpajan Lahden kaupungin kutsusta, yhdessä kaupunkitekniikan asiantuntijoiden kanssa.

Osallistuminen ja osallisuus – arvokasta muttei helppoa

Suomen lainsäädäntö määrittelee hyvinkin vahvasti kansalaisten oikeuden osallistua päätöksentekoon, jolla on vaikutusta heidän elinympäristöönsä (Perustuslaki, Maankäyttö- ja rakennuslaki, Perusopetuslaki, Nuorisolaki ja Ympäristönsuojelulaki). Edustuksellisen demokratian lisäksi meillä on siis oikeus vaikuttaa suoraan päätöksentekoon, esimerkiksi kaavoitukseen. Minimissään osallisella on oikeus ilmaista mielipiteensä, tehdä muistutus tai valitus kaavaprosessin eri vaiheissa. Sekä asiantuntijoiden että osallisten kokemukset tällaisesta vaikuttamisesta ovat kuitenkin usein lannistavia, sillä osallistumisen lähtökohta on varsin negatiivinen: ehdotettujen muutosten vastustaminen.

Joissakin kunnissa ”osallistamiseen” panostetaan paljon, ja asukkaille pyritään tarjoamaan monenlaisia myönteisiä vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkkejä tällaisista kaupungeista ovat Lahti, Vantaa ja Helsinki. Asukkaille järjestetään epämuodollisia kävelykierroksia ja keskustelutilaisuuksia. Mielipiteitä kerätään digitaalisilla kysely- ja karttapohjilla, ja Minecraft-peliympäristöä ja virtuaalitodellisuutta kokeillaan ideoiden keräämiseen. Yhtenä osallistumiseen liittyvänä haasteena on kuitenkin edelleen, että tällaiseen vaikuttamiseen osallistuvat aktiivit eivät muodosta edustavaa otosta kuntalaisista. Mikä on siis sen suhde edustukselliseen demokratiaan? Voittaako äänekkäin ja sitkein, tai taitavin median käyttäjä?

Osallistumismahdollisuuksia koulun kautta

Yksi aliedustetuista ryhmistä ovat nuoret, joiden osallisuus ja samalla sitoutuminen yhteiskuntaan herättävät enenevästi huolta. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset nuoret tuntevat yhteiskuntamme toimintaperiaatteet erittäin hyvin, mutta ovat keskimääräistä haluttomampia osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja kokevat vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi. Tämän päivän kaupunkisuunnittelun rakentama tulevaisuus on kuitenkin se, missä juuri nuoret tulevat elämään. Miten tehdä sen tavoitteita ja prosesseja ymmärrettäviksi ja kiinnostaviksi? Miten saada nuorten ääni kuuluville siten, että syntyy voimaannuttavia kokemuksia osallisuudesta ja kuulumisesta yhteiskuntaan? *

Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelman perusteet antavat hyvän pohjan kestävän kehityksen kasvatukselle kaupunkisuunnittelun kontekstissa. Jotta päästään aitoon ja vaikuttavaan osallistumiseen nuorten omassa elinympäristössä, osana koulutyötä, tarvitaan konkreettista yhteistyötä koulun ja kaupunkiympäristöstä vastaavien viranomaisten välillä.

Tällaista yhteistyötä koulujen ja asiantuntijoiden välillä pyrimme synnyttämään Pelissä yhteinen kaupunki! -opettajankoulutuksessa. Koulutuksessa eri oppiaineiden aineenopettajat suunnittelevat nuorten elinympäristöön liittyvän monialaisen oppimiskokonaisuuden yhdessä nuorten ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Esimeriksi Lahden, Espoon ja Vantaan vuorovaikutussuunnittelijat ovat tarjonneet kouluille yhteistyötä, joissa lähtökohtana ovat aidot vaikutusmahdollisuudet. Nuorten rooli voi olla heille merkityksellisen tiedon keräämistä asiantuntijoille kaupunginosien kehittämisen pohjaksi, lähiympäristön viihtyvyyden parantamiseen tähtäävä projekti tai osallistuminen kaavaprosessin tiettyyn vaiheeseen.

Yhteistyö edellyttää motivaatiota, osaamista ja joustoa sekä kouluilta että asiantuntijoilta. Erilaisilla toimijoilla on erilaiset lähtökohdat, tavoitteet ja reunaehdot, jotka täytyy avata toiselle osapuolelle. Opettajilta vaatii vahvaa ammatillista osaamista ja koululta uudenlaista toimintakulttuuria, että oppiaineiden ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet saadaan sovitettua koulun ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen ja yhteistyöhön. Koulussa tehtävä yhteistyö on kuitenkin arvokasta jo siksi, että se tarjoaa osallistumisen ja – parhaimmillaan – osallisuuden kokemuksia kaikille nuorille, ei ainoastaan aktiivisimmalle joukolle.

Opetushallituksen rahoittamat Pelissä yhteinen kaupunki! -opettajankoulutukset käynnistyvät jälleen kesän jälkeen!

Heli-Maija Nevala toimii kestävän kehityksen kouluttajana Suomen ympäristöopisto Syklissä. Hänen asiakkaitaan ovat mm. yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen opettajat sekä ympäristökasvatuksen tutkinnonsuorittajat (ympäristöalan erikoisammattitutkinto).

* Lähteitä:
Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen päätulokset. Koulutuksen tutkimuslaitos, 2010.
Lapset ja nuoret ympäristökansalaisina: Ympäristökasvatuksen näkökulma osallistumiseen. Koskinen Sanna, Helsingin yliopisto, 2010.

Kuva: http://www.kaupunkipeli.fi