Ammattitaito luo kestäviä innovaatioita ja työtä

Ammatilliseen koulutukseen osallistuu vuosittain noin 250.000 suomalaista ja tutkinnon suorittaa noin 70.000. Onko vastuullisuus heille osa ammatillista identiteettiä ja ydinosaamista − vai onko kestävä kehitys synonyymi jätteiden lajittelulle?

Yleissivistävässä koulutuksessa kestävästä kehityksestä tai ilmastonmuutoksesta puhutaan yleisellä tasolla. Ammatillisessa koulutuksessa sekä opiskelijat että opettajat ovat orientoituneet ja motivoituneet nimenomaan ammattialansa osaamiseen. Kestävä kehitys ei saisikaan jäädä ammatista irralliseksi jätteiden lajitteluksi, valojen sammutteluksi tai teemapäiviksi. Paras motivaatio ja vaikuttavuus saavutetaan, kun kestävä kehitys nivoutuu ammattialan osaamiseen ja työympäristöihin, käytännön työmenetelmiin ja -prosesseihin. Me Syklissä autamme oppilaitoksia rakentamaan oppimispolkuja, joissa kestävän kehityksen osaaminen integroidaan ammattialan opetussuunnitelmaan, työssä oppimiseen ja osaamisen arviointiin.

Ammattitaito mahdollistaa innovaatiot

Monet cleantech-yritykset, kuten KONE ja ABB hyödyntävät tuotannon ammattilaistensa osaamista ja ideoita tuotantonsa kehittämisessä. Teollisuuden prosessilaitteita valmistavassa High Metal Groupissa tämä on viety pidemmälle: ammattilaiset osallistuvat tuotekehitykseen. ”Parhaat suunnittelijamme ovat entisiä levyseppiä. Vain pitkäaikaisen valmistusosaamisen kautta syntyy ensiluokkaista tuotekehitystä”, sanoo Lauri Nurminen, yrittäjä kolmannessa polvessa.

Kun tuotekehittäjä tuntee uusimman valmistustekniikan ja käytännön työn, on tuloksena järkevämpiä suunnitelmia ja yksinkertaisempia, keveämpiä ja kestävämpiä tuotteita. Materiaalisäästö on usein 40 ja parhaimmillaan jopa 70 prosenttia verrattuna tyypilliseen kilpailijan tuotteeseen. Ja metalliteollisuudesta kun on kyse, puhutaan tonneista − esimerkiksi rumpupulpperin kohdalla 44 prosentin ja yli 14 000 kilogramman materiaalisäästöstä. Sen tuloksena säästöjä syntyy myös kuljetuksissa, asennuksissa ja käytönaikaisessa energiankulutuksessa.

Tuotteiden yksinkertaistaminen ja materiaalinsäästö merkitsevät säästöä myös valmistuksen ja asennuksen vaatimassa työajassa. Näin yritys pystyy pitämään tuotantonsa Suomessa ja tarjoamaan työtä alan ammattilaisille.

Ammatillinen osaaminen ja koulutus arvoonsa

Miten voisimme tuoda tällaista ajattelua ammatilliseen koulutukseen alalla kuin alalla? Ehkäpä vahvistamalla elinikäisen oppimisen taitoja: sallimalla kriittisen ajattelun, haastamalla ratkaisemaan ongelmia ja ottamaan asioista selvää, kuuntelemalla asiakkaita ja tekemällä yhteistyötä yritysten kanssa. Tekemällä työmme ammattilaisina ja opettajina ammattiylpeydellä vaikeinakin aikoina − ja etenkin silloin.

Heli-Maija Nevala, kouluttaja

Kirjoittaja vieraili High Metal Groupissa maaliskuussa 2017 osana ammatillisten opettajien opintokäyntien sarjaa. Opintokäynnit suomalaisiin kiertotalous- ja cleantech-yrityksiin ovat osa Opetushallituksen rahoittamaa opetushenkilöstön täydennyskoulutusta. www.kadenjalki.fi/koulutukset/opintokaynnit

Mainokset

Nordisk bærekraft – pohjoismaisen aikuiskoulutuskurssin matkassa

Nordisk bærekraft eli pohjoismainen kestävän kehityksen kurssi pidettiin jo toista kertaa vuoden 2016 aikana. Kyseessä oli koulutuskokonaisuus, jonka aikana osallistujat vierailivat neljässä eri Pohjoismaassa lähijaksoilla ja toteuttivat omaan työhönsä liittyvän kestävän kehityksen projektin.

20160613_104656

Kurssin aikana tutustuttiin kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin sekä teorian että käytännön kautta ja saman monialaisen hengen mukaisesti myös osallistujat edustivat useita eri ammattiryhmiä järjestöjen työntekijöistä kansanopistojen ja yliopistojen opettajiin. Kurssin tavoitteena oli tarjota lisäkoulutusta kaikille kestävän kehityksen aiheista kouluttaville alasta tai koulutusasteesta riippumatta. Osallistujia oli yhteensä 20 ja he edustivat kaikkia Pohjoismaita – Färsaaret mukaan lukien!

Kurssi toteutettiin pohjoismaisena yhteistyönä ja tuon yhteistyön vahvuudet tulivat hyvin esille lähijaksoilla. Kurssin aikana nähdyt käytännön esimerkit olivat helppoja ymmärtää ja mahdollisia siirtää omaan työhön, sillä kulttuurimme on riittävän samanlainen. Samalla päästiin kuitenkin näkemään miten naapurivaltioissa on joissakin asioissa päästy jo selvästi pidemmälle ja innostuttiin mielenkiintoisista paikallisista esimerkeistä. Tänä vuonna kurssi kokoontui Norjassa, Tanskassa, Islannissa ja Suomessa. Syklin rooli kurssilla oli toimia projektien laadunvarmistajana ja arvioijana. Tässä roolissa toimivat koulutuspäällikkö Tove Holm, sekä kouluttaja Maria Runonen eli allekirjoittanut.

20160615_084355Samsøn energia-akatemia.

Koska en itse päässyt mukaan ensimmäiselle lähijaksolle Osloon, voidaan siitä todeta vain, että päivien teemana oli sosiaalinen kestävyys ja suuressa roolissa oli tietenkin myös tutustuminen muihin kurssilaisiin. Kurssin toinen lähijakso pidettiin kesäkuussa Tanskassa, Samsøn saarella. Saari on kansainvälisestikin tunnettu puhtaasta energiantuotannostaan ja innovaatioista siihen liittyen. Saari sai vuonna 1997 energiapalkinnon, jonka myötä päätettiin lähteä tavoittelemaan hiilineutraaliutta ja se saavutettiin vuonna 2006. Tällä hetkellä saarella tuotetaan 80 % energiasta muiden kuin saarelaisten käyttöön. Energiaa tuotetaan tuulesta, auringosta ja biomassasta.

Lähipäivien teemana oli yhteisöt ja niiden tärkeys kestävän kehityksen edistämisessä. Saari ja sen asukkaat onkin loistava esimerkki yhteisön voimasta muutoksessa. Päivien aikana kuultiin mm. kuinka kaikki saaren asukkaat on saatu osallistumaan muutoksen tekemiseen ja tuntemaan saaren uudet energiaratkaisut omikseen. Yksi esimerkki kaikkien mahdollisuudesta osallistua ja tuntea omistajuutta oli mahdollisuus ostaa osuuksia tuulimyllyistä. Myllyjen alettua tuottaa sähköä investointi alkoi hiljalleen tuottaa. Oman osuuden ostaminen oli mahdollista myös ilman rahaa, sillä pankit myönsivät osuuden kokoisen lainan ja pitivät sähköntuotannosta saadut varat itsellään, kunnes osuus tuli kuitatuksi. Näin tuulimyllyistä tuli kaikkien yhteinen asia ja esimerkiksi niiden sijoittelu oli helpompaa. Kukapa ei haluaisi omaa tuulimyllyä takapihalleen!

islanti

Samsøn jälkeen kurssilaisten matka jatkui kohti Islantia, jossa kokoonnuimme Sólheimarin ekokylään. Päivien teemana oli ilmastonmuutos, jota pääsimmekin havainnoimaan hyvin konkreettisesti Sólheimajökull-jäätiköllä yhdessä islantilaisen Vihreä lippu –koulun oppilaiden kanssa. Kyseinen jäätikkö sulaa kymmeniä metrejä joka vuosi ja sulamisen jäljet ovat selvästi havaittavissa. Koululaiset tekivät tärkeää työtä tutkiessaan jäätikön vetäytymistä ja asian konkreettisuus kävi ilmi ympäröivässä luonnossa.

Ilmastonmuutoksen lisäksi keskustelussa oli vahvasti kestävän kehityksen koulutuksen paradigman muutos kohti kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä maailman tilasta ja tarvittavasta muutoksesta. Riittääkö meille enää tavaroiden ja raaka-aineiden kierrättäminen, sekä luonnonvarojen ja energian kulutuksen vähentäminen vai täytyisikö kaiken tarvittavan materiaalin ja energian vain kiertää mahdollisimman resurssitehokkaasti niin, ettei uusia resursseja juuri jouduttaisi etsimään?

Näitä kysymyksiä pohdittiin osaltaan myös marraskuisessa Suomessa, kun teemana oli kiertotalous. Pyrimme tuomaan teemaa esille mm. ruokailemalla From waste to taste –hankkeen käynnistämässä Loop-ravintolassa, jossa ruokakauppojen jätteestä tehdään ravintolatasoista ruokaa. Pidimme myös kiertotalous-työpajan FISS Teolliset symbioosit -mallin mukaisesti, jossa keräsimme tietoja osallistujien ylimääräisistä ja tarvittavista resursseista. Tärkeässä roolissa Suomessa olivat toki myös osallistujien omien projektien esittely – sekä tietenkin rantasauna ja uiminen!

Osallistujien hankkeet käsittelivät mm. 200 km pitkän pyöräilyreitistön rakentamista Tanskassa, kestävän kehityksen integroimista korkeakoulun opetussuunnitelmaan Färsaarilla, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tunnettavuuden lisäämistä yliopistossa Ruotsissa, kestävän kehityksen oppikirjan kirjoittamista Suomessa, kestävämmän turismin mahdollistamista Islannissa ja permakulttuuri-keskusten verkoston luomista Norjassa. Esitykset olivat todella inspiroivia ja loivat uskoa sekä pohjoismaiseen kestävän kehityksen yhteistyöhön että kestävämpään tulevaisuuteen. Tiivistelmät osallistujien projekteista löydät täältä (täydentyy parhaillaan): https://medium.com/nordisk-b%C3%A6rekraft-2016 (englanniksi).

Kurssin tuloksista julkaistiin Suomessa myös kirjanen, jossa kuvataan taustalla olevaa pedagogiikkaa, molempien kurssien osallistujien kokemuksia, kursseista tehtyä arviointia, sekä Pohjoismaisen aikuiskoulutusverkoston (Nordiskt nätverk för vuxnas lärande NVL) tulevaisuuden suunnitelmia kestävän kehityksen koulutuksen edistämisen suhteen. Pdf-version kirjasesta löydät täältä. Voit olla myös yhteydessä allekirjoittaneeseen saadaksesi kirjasesta oman versiosi.

Maria Runonen, kouluttaja

Maria Runonen toimii Syklissä kouluttajana kahdessa ympäristöalan erikoisammattitutkinnon tutkinnonosassa; toiminnan kehittäminen kestävällä tavalla ja ympäristökasvattajana toimiminen. Lisäksi Maria on mukana Opetushallituksen rahoittamissa opetushenkilöstön täydennyskoulutushankkeissa sekä kouluttajana että hallinnollisella puolella.

Kestävä tulevaisuus tarvitsee ammattilaisia

Ammattilaisten taitoa tarvitaan, kun tehdään kestävää tulevaisuutta. Poliitikot ja yritykset sekä Suomessa että kansainvälisesti ovat heräämässä – monet jo heränneet viime vuosina – aivan uudella tavalla maailman ympäristöongelmien ja kestävän kehityksen merkitykseen. Kansainväliset sopimukset, poliittinen ohjaus, yritysten vastuullisuusstrategiat ja uudet liiketoimintamallit ovat tärkeitä – mutta niin on myös ammattilaisten käytännön osaaminen.

kadenjalki-fb-banneri-2-png

Suomalaisten ympäristövaikutuksista suurin osa aiheutuu kiinteistöistä, ruoasta ja liikenteestä. Näiden alojen ammattilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa monien ihmisten ekologiseen jalanjälkeen – ja jättää osaava kädenjälkensä maailmaan. Sama koskee monia muita aloja: ammattilaiset tekevät päätöksiä ja hankintoja, kehittävät työprosesseja ja ohjaavat asiakasta ammattitaidollaan.

– ʃ –

Ruokapalvelualan ammattilainen suunnittelee työpaikkaravintolan, koulun tai muun joukkoruokailun ateriat. Hänen ympäristöosaamistaan on ymmärtää ruoantuotannon elinkaarta ja valita aineksia, joiden hiili- ja vesijalanjälki on pieni. Viime aikoina ruokahävikin minimointi ja ylijäämäruoan hyödyntäminen on noussut arvoonsa. Se vaatii alan ammattilaisilta uudenlaista ajattelua, osaamista ja yhteistyötä esimerkiksi hankinnoista vastaavien ja terveysviranomaisten kanssa.

Kiinteistönhoitaja on kiinteistön omistajan ja isännöitsijän luottohenkilö. Säännölliset hoitotoimet ylläpitävät kiinteistön kuntoa, vähentävät kustannuksia ja ympäristövaikutuksia ja pidentävät teknisten järjestelmien ja jopa koko kiinteistön käyttöikää. Kiinteistönhoitaja huolehtii hyvistä käyttöolosuhteista ja toimii linkkinä asiakkaan ja isännöitsijän tai kiinteistönomistajan välillä.

Ammattikuljettajan ennakoiva ajotapa on sekä turvallinen että energiatehokas: se säästää polttoainekustannuksia ja tuottaa vähemmän päästöjä. Autoalan ammattilainen tuntee uusimmat moottori- ja polttoaineteknologiat ja osaa neuvoa asiakasta niiden valinnassa ja käytössä. Ammattitaitoinen huolto ja oikea-aikaiset korjaukset vähentävät auton päästöjä. Korjaamossa ympäristö- ja terveysriskien minimointi ja kemikaalien järkevä käyttö ovat vastuullista ammattitaitoa.

– ʃ –

Ympäristöosaamisen merkitys työelämässä ja ammatillisessa koulutuksessa kasvaa jatkuvasti. Sekä yritysasiakkaiden että kuluttajien tietoisuus ja vaatimukset lisääntyvät, ja pienenkin yrityksen on osattava vastata tuotteensa tai palvelunsa elinkaarta koskeviin kysymyksiin. Ympäristö- ja kemikaalisäädösten muutokset koskevat monia ammattialoja. Raaka-aineiden saatavuus ja hinta aiheuttavat tulevaisuudessa lisää päänvaivaa, kun monet luonnonvarat käyvät harvinaisemmiksi ja samaan aikaan, kun niiden kysyntä kasvaa esimerkiksi Aasian maiden vaurastuessa. Toisaalta kasvava ympäristötietoisuus ja -ongelmat luovat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Ammatilliset opettajat ovat huomanneet, että opiskelemaan tulevien nuorten ympäristö- ja ilmastotietoisuus on kasvanut viimeisten 10–20 vuoden aikana. Toisaalta ympäristöongelmien laajuus ja uhka herättävät voimattomuutta ja torjuntaakin. Opiskelijat toivovat koulutukselta konkreettisia keinoja vaikuttaa näihin asioihin – siis käytännön ympäristöosaamista. Ammatillisen opettajan ammattitaitoa on vastata tähän tarpeeseen, ja samalla luoda luottamusta hyvään, tavoittelemisen arvoiseen tulevaisuuteen.

– ʃ –

Kestävä ammattitaito on asennetta, käytännön osaamista ja tietoa. Vanha kunnon ammattiylpeys merkitsee laatua ja vastuullisuutta: tehdään niin kuin itselle tekisi, ja kerralla kunnolla. Käytännön ammattitaitoa on esimerkiksi valita ja käyttää säästäen raaka-aineita, tunnistaa ja minimoida riskit, tai neuvoa asiakasta tuotteen valinnassa, käytössä ja hoidossa.

Tällainen ammattitaito vaatii kohtuullisessa määrin tietoa alan tuotteiden ja palveluiden elinkaaresta, jotta ammattilainen tunnistaa merkittävimmät vaikutusmahdollisuutensa. Toisaalta tietokin muuttuu jatkuvasti, kun ymmärryksemme maailmasta ja kestävistä ratkaisuista kehittyy. Ammattitaitoa onkin myös kyky ja halu oppia uutta ja ottaa selvää: luottamusta itseen oppivana ja kehittyvänä ammattilaisena.

– ʃ –

Ammattilaisen kädenjälki on laatua, vastuullisuutta ja ammattiylpeyttä – juuri sitä, mitä osaamme ammattilaiselta odottaa ja mitä arvostamme.

Kirjoittaja: Heli-Maija Nevala, kouluttaja, Suomen ympäristöopisto SYKLI

 

Ammattilaisen kädenjälki on ammatillisten opettajien henkilöstökoulutushanke, jota rahoittaa Opetushallitus. Hankkeessä järjestetään opintokäyntejä cleantech-yrityksiin, verkkokoulutusta ja lähipäiviä eri alojen ammatillisille opettajille.

Tutustu koulutuksiin osoitteessa www.kädenjälki.fi!

 

Heli-Maija Nevala on kestävän kehityksen koulutuksen asiantuntija, joka työskentelee ammatillisten opettajien henkilöstökoulutuksen parissa. Heli-Maijalla on ympäristöalan tutkiinto sekä ammatillisen opettajan ja näyttötutkintomestarin pätevyys.

Kohti vastuullista rautakauppaa – katsastajan näkökulmia

Pauli Vennervirta on Syklin kouluttaja. Hän toimii Keskon vastuullisen kaupan konseptin (aiemmin Ympäristökaupan) rautakauppojen katsastajana.

wp_20160212_003

Keskon vastuullisen kaupan konsepti on kulkenut pitkän kehityskaaren. Minulla on ollut onni tehdä työtä asian parissa lähes koko ohjelman olemassaolon ajan. Konseptiin on alusta saakka liittynyt ulkopuolisen tahon tekemä katsastus joka kolmas vuosi. Tämä menettely on sama kaikissa ympäristö- ja laatujärjestelmissä kuten ISO 14000 – järjestelmässä.

Rautakauppa on kestävän kehityksen kannalta kiinnostava työmaa. Esimerkiksi USA:n taannoinen suurlähettiläs Bruce Oreck on hyvin aktiivinen ilmastonmuutosasioissa, ja puhuu paikallisen johtajuuden puolesta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kauppiaat ja kauppojen henkilökunta ovat juuri näitä paikallisia johtajia. Talotekniset järjestelmät ja kaikki energiansäästöön liittyvä ovat ilmastomuutoksen torjunnan kannalta merkityksellisiä osaamisaloja. Sama koskee myös vesiensuojelun kannalta oleellista haja-asutusalueiden jäteveden käsittelyä.

Pellettilämmitys on arkinen esimerkki kierto- ja biotalouden sovellutuksesta. Tässäkin asiassa rautakaupat ovat kuluttajaa lähellä ja auttavat kestävän kehityksen tuomisessa osaksi arkitodellisuutta.

Rautakaupoissa on vastuullisen kaupan konseptia toteutettu vaihtelevalla perusteellisuudella. Erot johtuvat lähinnä kauppojen erilaisista sijainneista ja vaihtelevista resursseista. Vastuullisen kaupan konsepti on yksi tapa varmistaa se, että monet lakiin ja viranomaisvaatimuksiin perustuvat pakolliset asiat tulevat tehdyiksi. Näitä ovat erityisesti jätehuoltoon ja työsuojeluun liittyvät seikat.

Sekä kriteereissä että niiden noudattamisessa on tapahtunut paljon kehitystä. Kriteerejä on muutettu ja karsittu, ja toimintaa virtaviivaistettu. Parhaiten kehitys näkyy organisoinnissa eli johtamisessa, henkilökunnan koulutuksessa ja työturvallisuussäädösten noudattamisessa. Muutama vuosi sitten työturvallisuus oli se, jossa oli useimmiten korjattavaa. Nyt se läpäistään useimmiten suoraan. Kevään 2016 katsastuskierros oli ensimmäinen jossa kaupat useimmiten läpäisivät katsastuksen heti. Tarvittavat korjaukset ovat yleensä vähäisiä.

Kehitettävääkin on. Rautakaupat voisivat markkinoida kestävän kehityksen ja vastuullisuuden asioita asiakkaille tehokkaammin. Joissakin kaupoissa on ollut hyviä ulostuloja. Kaupoissa on järjestetty esim. 112-päiviä jolloin asiakkaat ovat voineet tutustua alkusammutukseen ja heille on markkinoitu sammuttimia ja hälyttimiä. Varsinaisia ympäristöpäiviä on järjestetty vain harvoin. Ketjut voisivat auttaa kauppoja konseptoimalla esim. turvallisuus- ja ympäristötuotteiden markkinointia asiakkaille. Ilmalämpöpumppujen suhteen tätä on tehtykin, ja vastaava kaupallinen potentiaali sisältyy sähkön ja lämpimän veden tuotantoon aurinkoenergian avulla.

Erilaiset allergiat ja hengityselinongelmat ovat yleisiä, ja rakennusmateriaalien päästöt kiinnostavat. Materiaalien tuottajat ovat tehneet oman osansa ja vähäpäästöiset tuotteet muodostavat valtaosan rautakaupassa myytävistä pintamateriaaleista. Näin ollen myyjien on hyvä osata perustiedot myös näistä asioista. Rakennus- ja remonttimateriaalien terveellisyys voisi olla kiinnostava kampanjan aihe.

Vastuullinen kauppa on kestävän kehityksen kannalta huomattava ponnistus K-ryhmän rautakaupoilta. Se palvelee suoraan tavallisia kuluttajia ja siksi auttaa koko väestöä. Vastuullisuuteen liittyy huomattavia kaupallisia mahdollisuuksia. Tämän takia työtä on syytä jatkaa ja viedä määrätietoisesti eteenpäin.

Lue myös uutinen, Talouselämä 23.9.2016: Kesko on tehnyt ihmisoikeuksiin liittyvän vaikutusarvioinnin YK:n Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Sen seurauksena yhtiö julkisti ihmisoikeussitoumuksen. http://www.talouselama.fi/uutiset/kesko-katsoi-ihmisoikeuspeiliin-tahan-se-johti-6585185

Pauli Vennervirta, kouluttaja

Sykli kiertotalouden imussa

Sykli: jakso, sarja, kierto tai kierros
Kielitoimiston sanakirja

Kun viitisentoista vuotta sitten yritimme keksiä kuvaavaa ja iskevää nimeä uudelle oppilaitoksellemme, päädyimme Sykliin. Silloin mielessä oli tietenkin kierrätys sekä luonnon vesi- ja hiilisyklit. Jotta maailma pelastuisi, aineen pitäisi kiertää ja käyttöön pitäisi saada koko ajan virtaava auringon energia.

Kaksituhattaluvulla on edistytty sekä energia-asioissa että materiaalin kierrätyksessä, mutta lisääntynyt tuotanto ja kulutus uhkaavat peittää tulokset alleen.  Jotta todellinen muutos tapahtuisi, tarvitaan taloudellisen toiminnan luonteen muuttamista. Kiertotalous on paljon suurempi asia kuin kierrätys tai resurssitehokkuus, niitä yhtään väheksymättä.

Kiertotalous on kuin morsiamen vaatetus: jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua, vähän sinistä, ehkä myös vihreää.

Vanhaa ja arvokasta

Lapsuuteni maaseudulla ei ollut varaa tuhlailla. Rikkoutuneet koneet ja laitteet korjattiin itse – usein keittiön pöydällä – tai sitten ammattilaisiin turvautuen.  Vaatteet ompeli äiti, vaikka kuumat ideat tulivatkin lehtien tai television kautta suoraan Lontoosta tai Helsingistä. Massiivipuiset huonekalut olivat korjattavissa ja uudelleen maalattavissa. Vaikkei taloudellista niukkuutta kannata romantisoida, tavaroiden huolto ja korjaus, pitkäikäisyys ja uudelleen käyttö ovat positiivisia asioita, joita kiertotalous voi jälleen edistää.

Uutta ja innostavaa

Sektorien rajat murtuvat. Syntyy uusia yhteistyösuhteita ja verkostoja, jotka pohjautuvat todelliseen tekemiseen. Taloudellinen toimeliaisuus ja yrittämisen mahdollisuudet lisääntyvät, kun luodaan uusia palveluita ja saadaan uusia vaihtoehtoja esimerkiksi energiantuotantoon. Syklissä olemme pohtineet osaamisen merkitystä kiertotalouden edistämisessä.  Jotta uusia ratkaisuja saataisiin vietyä käytäntöön, tarvitaan osaamisketjuja suunnittelusta ja laitevalmistuksesta asennukseen, huoltoon ja käyttöön asti. Systeemisen näkemyksen ja hyvän yhteistyöverkoston avulla pääsemme hyviin tuloksiin.

Lainattua

Lainaaminen sinänsä voi olla jakamistaloutta eli osa kiertotaloutta. Tärkeimpänä osana lainaamista näen kuitenkin eri alojen asiantuntemuksen ja kokemusten ”lainaamista” eli soveltamista yhteisen päämäärän hyväksi.  Insinöörinä olen joutunut nöyrtymään ja myöntämään, että uusien ratkaisujen lanseeraukseen ei pelkkä tekninen ratkaisu riitä. Etenemiseen tarvitaan ainakin kaupallista ja viestinnällistä osaamista. Lainaaminen eli jäljittely on myös hyvä tapa oppia. Edelläkävijyys on jaloa mutta raskasta.

Sinistä ja vihreää

Kiertotalouteen pyrkiessämme yritämme jäljitellä luonnon kiertoja ja samalla säästää ympäristöämme.  Nyt heittäydyn kansallisromanttiseen tunnelmaan ja totean, että siniset järvet, sininen taivas ja vihreät metsät ovat kiertotaloutta parhaimmillaan.

Myönteistä kiertoa syksyynne,
Eeva Hämeenoja, rehtori